Virta venhettä vie. / Mihin päättyvi tie? / Lyö kuohut purren puuta ja talkaa.
Mikä ihminen on? / Virvaliekki levoton. / Jo hiekka heljä riiteleepi jalkaa.
Yksi syntyy riemuun ja toinen murheeseen / ja kullakin on kellonsa pohjass’ sydämen; / kun se seisahtaa, niin kuolon aika alkaa.

Virta venhettä vie. / Mihin päättyvi tie? / Ei tiedä sitä ihmisistä kenkään.
Meri, taivas ja maa / kaikki, kaikk’ katoaa – / kuinka säilyisi sielu ihmisenkään?
Mut unessa niin armas on ajatella noin: / Viel’ kerran kevät saapuu ja koittaa uusi koi / ja huomentuulet tuntureilta henkää.

Vaiko valhetta lie? / Virta venhettä vie.